Siuntioon kokoontuneet seminaarilaiset kuuntelivat miten yhdistetään ihmiset, luonto ja liiketoiminta kestävälle pohjalle

Sparrausfoorumi 4 nimeä kantanut Novago Yrityskehitys Oy:n vetämä kehitysseminaari veti Rantasipi Siuntion auditorioon reilut 50 kuulijaa. Määrä oli selvästi pienempi kuin edellisessä seminaarissa Lohjan Laurentius salissa mutta aikainen aloitusaika ja hieman syrjäisempi paikka ja samaan aikaan sattuneet muut päällekkäiset tilaisuudet vähensivät osallistumista. Niille, jotka olivat tilaisuuteen saapuneet, tarkoitti se parempaa mahdollisuutta kuulla hyviä luennoitsijoita, joita tilaisuuteen oli jälleen saatu. Keskustelulle oli tilaisuudessa annettu mahdollisuus sekä esiintyjien jälkeen että suoraan esiintyjien aikana Twitterin tai tekstiviestien välityksellä suoraan infonäytölle.

  • Olemme tyytyväisiä paikalle saapuneiden osanottajien määrään, vaikka aina on varaa parantaa, kertoi yksi järjestäjistä Novago Yrityskehitys Oy:n Erja Vaarala.

Businessekosysteemit ovat tulossa

Seminaarin juontajana toimi tämän vuoden Lohjan Donna ja monessa muussakin jo palkittu lohjalainen Leea Kavonius ja hän sopikin tehtäväänsä ja hoiti sen todella hyvin. Seminaarin ensimmäinen puhuja ei ollut kukaan sen vähäisempi kuin Europarlamentaarikko ja entinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen.

  • Kaikki lähtee pienistä asioista, tekojen suhteen. Mutta nykymaailmassa kun meillä on enemmän tietoa saatavissa ja entistä parempia menetelmiä, me tiedämme enemmän mutta emme näe kokonaisuuksia, aloitti Pietikäinen puheensa. Tulevina vuosina ne kunnat ja kaupungit, jotka pystyvät omassa toiminnassaan ottamaan huomioon kestävän kehityksen ja luomaan mahdollisuuksia kokonaisuuksille, tulevat olemaan voittajia. Kokonaisuus tarkoittaa ekosysteemiä, missä yritykset hyötyvät toisistaan jo raaka-aine ja jätetasoilla, puhumattakaan logistisista tai muista resurssikysymyksistä.
  • Businessekosysteemejä on jo syntynyt ja rakentuu ympäri Suomea. Pitää vain olla yhteinen halua ja kyky nähdä kokonaisuudet sekä ymmärtää resurssit, ja käyttää ja yhdistää ne viisaasti. Pietikäinen puhui myös tarpeesta arvo-osaamiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin. Hän myös esitti ajatuksen vuokrayhteiskunnasta, jossa omistaminen ei olisikaan pääosassa edes raaka-aineissa. Resurssien tehokkaamman käytön ja verotuksen uudistamisen kautta on mahdollisuus edetä kohti kestävämpää tulevaisuutta ja kohti kestäviä ratkaisuja myös liiketoiminnassa.
  • Ihmiset tekee, kun niitä vähän potkitaan. Pietikäinen antoi kuulijoille vinkiksi myös teemasanan ”circular economy”, mikä kannattaa googlata. Mistä on kysymys? Maapallon resurssit ovat vähissä ja meitä tulee päivä päivältä enemmän. Jotta maailma toimisi myös tulevaisuudessa, on meidän kehitettävä tapojamme kohti kestävämpää toimintaa ja se tarkoittaa entistä enemmän uusiokäyttöä ja parempia suhdelukuja- mutta ennen kaikkea muutosta omaan toimintaamme.

Resurssitehokkuus Euroopassa

Bisnesvallankumouksen eturintamassa oleville yrityksille on tyypillistä, että ne eivät kritisoi poliitikkoja liian tiukasta ympäristö- ja ilmastolainsäädännöstä – ne vaativat tiukempaa ja kunnianhimoisempaa lainsäädäntöä. Tämä on tullut havainnollisesti esiin ympäristökomissaari Potocnikin korkean tason resurssitehokkuustyöryhmän työskentelyssä, johon olen osallistunut kutsuttuna asiantuntijana. Työryhmässä on ollut mukana komission ja parlamentin edustajien lisäksi yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä.

Tulevaisuuden asukas on osa elävää yhteisöä

Pietikäisen jälkeen ohjelmassa oli tukevaa asiaa valtatie 25:n tulevaisuudesta eli Kehä V-hankkeesta ja sen 48 miljoonan euron pienistä parannustöistä. Valtatie 25 eli Hanko-Porvoo tiestä ei ole tulossa Kehä III:n tyylistä nelikaistatietä, mutta ohituskaistoja ja muita parannuksia on vähitellen tulossa.

  • Hanko-Helsinki raideliikenteen sähköistys on edennyt ja nyt huhtikuussa julkaistaa kenties viimeinen suunnitelma, joka pohjautuu noin 50 miljoonan budjettiin ja toivottavasti siirtyy vähitellen myös toteutukseen, kertoi tilaisuudessa puhumassa ollut SITO:n aluejohtaja Timo Karjalainen. Timon jälkeen lavan ”valtasikin” hetkeksi tulevaisuuden tutkijat ja professorit kun lavalle astui ensiksi Aalto Yliopistosta tutkija Eija Hasu ja heti hänen jälkeensä FuturesLab CoFi Laurean yritysfuturologi Tarja Meristö.
  • Tulevaisuudessa talouden lähtökohdat, ihminen ja luonto tulee saada paremmin tasapainoon. Puhutaan elävästä yhteiskunnasta ja sen suhteesta kestävään yhteiskuntaan, kertoi Eija Hasu. Hasun esityksessään esiin tuoma esimerkki Vancouverista näytti miten on mahdollista Helsingin kokoisen alueen päästä lähellä hiilineuraaliutta ja samalla kehittää aivan erityyppinen kaupunkikeskusta. Vancouverissa tehtiin suunnitelmat kunnolla ja laajasti. Lohjan oma lähidemokratiamalli on tavallaan samantyylinen kuin Vancouverissa ja voi vain toivoa, että Lohjan malli pääsee vähintään yhtä hyviin tuloksiin kuin mitä kanadalaiset pääsivät. Tarja Meristö kertoi seminaarilaisille paikallisesta tutkimuksesta, johon on tähän mennessä osallistunut 64 yritystä. Tutkimuksessa on kyse nimenomaan kestävästä liiketoiminnasta ja sitä kautta saatavasta kilpailuedusta. Ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys ja sosiaalinen kestävyys – kolme kestävyyden kantikasta, joihin jokaiseen kuuluu monia tärkeitä asioita
  • Kyllä yrityksissä on useimmassa tavalla tai toisella ajateltu kestävää kehitystä ja kestävää liiketoimintaa, mutta aika alkutekijöissään vielä olemme, kertoi Tarja Meristö. Meristö kertoi myös esille nousevasta ”turvallisuuden megatrendistä”, joka tulee omalta osaltaan muuttamaan ainakin osaa liikeyritysten toimintaa. Meristö kertoi myös alueella tehdyistä tutkimuksista, joilla on tunnistettu klustereita, toiminta-ja yritysryppäitä, joilla olisi mahdollisuus entisestään parantaa toimintaansa ja toimia alueellisina vetureina. Laurean ja Novagon tutkimuksen tuloksena syntyy kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan klusterin kokonaisuus, ml. uudet yritykset ja myös olemassa olevien työpaikkojen vahvistaminen/säilyttäminen, yritysten osaaminen, innovaatiotoiminta ja soveltava tutkimus vahvistuvat, yritysten kilpailukyky parantuu ja osaamistarpeet ja uudistumistarpeet tunnistetaan sekä alueen koheesio vahvistuu ja samalla mahdollistetaan vankka pohja ennakoinnille ja tehdyillä päätöksillä luodaan alueen kilpailukykyinen tulevaisuus.

Työnohjaus